Yritysvastuulaki vie kohti kestävämpää ja eettisempää liiketoimintaa
Jaa sivu:
Euroopan unionin tasolla hyväksytty yritysvastuulaki (CSDDD-direktiivi) asettaa yrityksille velvoitteita ja vastuita, jotka ulottuvat taloudellisten tavoitteiden ulkopuolelle ja ottavat huomioon laajemman yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen kontekstin. Laki tunnetaan myös yritysten vastuullisuuslain nimellä.
Yritysvastuulaki on suunniteltu varmistamaan, että yritykset toimivat eettisesti ja ympäristöystävällisesti samalla, kun ne edistävät taloudellista hyvinvointia. Lakia on kuvattu merkittäväksi askeleeksi kohti vastuullisempaa liiketoimintaa ja kestävää kehitystä.
Laki koskee toistaiseksi vain suuria yrityksiä, mutta se tulee vaikuttamaan myös pk-yritysten toimintaan ainakin silloin, kun yritys on osa suuryrityksen arvoketjua. Näin ollen koko yrityskentän kannattaa seurata lainsäädännön kehitystä tarkasti. Muutokset vaikuttavat omaan toimintaan ja toimintaympäristöön.
Laiminlyönneistä joutuu vastuuseen
Yritysvastuu ei lain voimassa ollessa ole enää vapaaehtoista. Tämä tarkoittaa myös, että yrityksen on pystyttävä todistamaan toiminnan lainmukaisuus. Velvollisuuksien laiminlyönneistä se joutuu vastuuseen.
Vaikka laki ei koskekaan kaikkia yrityksiä, sen vaikutukset tulevat näkymään koko yrityskentässä. Kun suuryrityksen on kyettävä vastamaan koko arvoketjun vastuullisuudesta, pienemmiltä yrityksiltä vaaditaan varmasti myös vastuullisuusraportit toiminnasta. Tähän on hyvä varautua etukäteen.
Kestävyysraportoinnin on perustuttava avoimen ja uskottavan tiedon välittämiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että yritys kehittää luotettavan prosessin tarvittavien tietojen keräämiseksi, vaikka se ei olisikaan raportointivelvollinen. Jos ja kun raportointia vaaditaan, niin luotettava data on vankka perusta onnistuneelle raportoinnille, ja se voi olla myös ratkaiseva kilpailutekijä.
Viherpesun mahdollisuutta kitketään
Koska vastuullisuuden osoittaminen vapaaehtoisesti on johtanut laajoihin ”viherpesukampanjoihin”, on EU-lainsäädännöllä puututtu siihenkin. ”Viherpesudirektiivillä” kielletään ympäristöväitteiden katteeton käyttö kuluttajasuojaan tehdyillä muutoksilla vuoden 2026 alusta lukien.
Tähän on selvä syy. Ympäristöystävällisyydestä on muodostunut megatrendi, ja se on tuonut markkinoille myös perättömiä ympäristöväitteitä. Euroopan komission vuonna 2020 teettämässä tutkimuksessa todettiin, että peräti yli 50 prosenttia ympäristöväitteistä oli joko epämääräisiä tai harhaanjohtavia. Perättömiä niistä oli 40 prosenttia.
Tästä on ollut seurauksensa. Suomessa vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 57 prosenttia kuluttajista ei luottanut ympäristöväitteisiin. Tutkimuksen tekivät Kuluttajaliitto, Marttaliitto ja Ympäristömerkintä Suomi.
Ympäristöväite pystyttävä todistamaan
Vuoden 2026 alusta lukien yritys ei voi enää esittää ympäristöväitettä, jota se ei voi osoittaa todeksi. Samalla kielletään esimerkiksi tuotteen kutsuminen hiilineutraaliksi, jos neutraalius on saavutettu kokonaan päästöjä kompensoimalla.
Viherpesuvaarasta pääsee eroon yhdellä keinolla. Se on rehellisyys. Se takaa maineen. Epämääräiset ja yleiset väitteet ovat usein merkki viherpesusta.
Viherpesun vaikutukset ulottuvat laajalle, vaikuttaen kuluttajien luottamukseen, kilpailutilanteeseen ja ympäristöön. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että yritys toimii avoimesti ja rehellisesti ympäristöasioissa.
Yritysvastuulain yleiset tavoitteet
Seuraavassa on joitakin yritysvastuulain tärkeimpiä tavoitteita:
- ihmisoikeuksien kunnioittaminen
- ympäristönsuojelu
- korruption torjunta
- sosiaalinen vastuu
- taloudellinen kestävyys
- vastuullinen hankintaketju
- raportointi ja läpinäkyvyys
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yrityksiltä omaan toimintaan keskittyviä aktiivisia toimia ja vastuullisuusperiaatteiden integrointia kaikkeen liiketoimintaan.